Tänä keväänä taas kerran esiin nousseesta keskustelusta voisi herkempi lähteä päättelemään etteivät jänikset, kanit, saati muutkaan luonnonkappaleet kuulu kaupunkiympäristöön olleenkaan. Tämähän on vain meille ihmisille tarkoitettu ja ennen kaikkea rakennettu. Yksittäinen kuutti saa silloin tällöin, korkeintaan kerran vuosituhannessa, ajelehtia rannallemme maisemaa söpöyttämään ja palstoja rikastuttamaan, mutta siinäpä se. Kaniini on niin kauhean paljon suloisempi siinä pienessä häkissä siellä olohuoneen nurkassa kuin Brahen kentällä tärvelemässä kallisarvoista rakennettua urbaania ympäristöämme. Jos me kaupunkilaiset haluamme nähdä eläimiä, niin ostamme lipun Korkeasaareen tai harvinaisena vapaa-ajanhetkenämme saatamme jopa vapaaehtoisesti eksyä metsään hetkeksi.
Tuo rakentamaton ja kontrolloimaton ympäristömme on jo niin julma ja ennalta-arvaamaton muutenkin. Vuodesta toiseen ne jäät yllättäen heikkenevät pidemmän lämpöjakson jälkeen, täysin kaikkien kaupunkiluonnonlakien vastaisesti, vieden monta kaupunkilaista mukanaan.
Voi, olisipa ne uhrit edes kaniineja, noita luontoomme kuulumattomia tuholaisia!
Minkäköhän lain mukaista sekin on olevinaan, että kymmenen tunnin katkeamattoman lumisateen jälkeen lumi kasautuu tielle, vaikka meillä kaupunkilaisilla onkin kiire töistä kotiin ja harrastuksiimme sisäilmaan lämpimään huostaan.
Tuo rakentamaton ja kontrolloimaton ympäristömme on jo niin julma ja ennalta-arvaamaton muutenkin. Vuodesta toiseen ne jäät yllättäen heikkenevät pidemmän lämpöjakson jälkeen, täysin kaikkien kaupunkiluonnonlakien vastaisesti, vieden monta kaupunkilaista mukanaan.
Voi, olisipa ne uhrit edes kaniineja, noita luontoomme kuulumattomia tuholaisia!
Minkäköhän lain mukaista sekin on olevinaan, että kymmenen tunnin katkeamattoman lumisateen jälkeen lumi kasautuu tielle, vaikka meillä kaupunkilaisilla onkin kiire töistä kotiin ja harrastuksiimme sisäilmaan lämpimään huostaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti