Kun takana on jo 11 ja puoli tuntia työpaikalla istumista ja edessä vielä jokunen tunti, voisi hyvinkin kuvitella olevansa se kaupan kassa, jonka työtunnit harvemmin venyvät yli kuuden tunnin. Perhanan kunnianhimo, kaikille ne sitä ovatkin jakaneet! Olen minä ollut kaupan kassanakin ja olisi perhana vie pitänyt pysyä siellä. Nyt se on myöhäistä, oravanpyörässä ollaan ja täältä ei lähdetä kun molemmat jalat haudassa. Minun aikanani kun tuskin enää on olemassa mitään elättävää eläkesysteemiä, edes sellaista kummoista kuin on näinä päivinä.
Tietenkin voisi olla kasakaupalla kunnianhimoa, mutta erittäin pienellä lusikalla lahjoitettua taitoa. Ilmeisesti sitä taitoakin löytyy minulta, kun täällä haluavat edelleen pitää.
Ei siinä, että minua kukaan kotona kaipaisi. Kyllä ne kukat yhden illan kastelematta ja ilman jutteluseuraa pärjäävät. Minä vain kaipaisin hiukan lepoa. Tätä tahtia on jatkunut enemmän tai vähemmän näin kiihkeästi koko kevät.
Oma sänky on kyllä parasta. Ja tyyny. Voi, pehmoisesta ja lämpimästä peitosta puhumattakaan!
Tietenkin voisi olla kasakaupalla kunnianhimoa, mutta erittäin pienellä lusikalla lahjoitettua taitoa. Ilmeisesti sitä taitoakin löytyy minulta, kun täällä haluavat edelleen pitää.
Ei siinä, että minua kukaan kotona kaipaisi. Kyllä ne kukat yhden illan kastelematta ja ilman jutteluseuraa pärjäävät. Minä vain kaipaisin hiukan lepoa. Tätä tahtia on jatkunut enemmän tai vähemmän näin kiihkeästi koko kevät.
Oma sänky on kyllä parasta. Ja tyyny. Voi, pehmoisesta ja lämpimästä peitosta puhumattakaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti