You've Got the Love

I thought I knew pain, but how I am currenty being corrected! There are levels I hadn't played before. I mean, I know this won't kill me, but I sure have moments when I wish it would. Luckily there is a level up I can go on pain killing too, but surely it would mean something that would have a pretty high street value. Like I would be able to pay away my mortage. Currently, I could consider selling my flat to get rid of this pain.

Luckily it seems that these pain killers do the trick. I'm not fine, I'm not going to the gym anytime soon, I wouldn't even consider taking a long walk, but I can think of things other than the pain. The only good thing about this situation is the fact that this what I'm having is not cronic and I'll be fine. Eventually.

Not soon enough though. This is not good for my getting into shape - project. I'm forced to start counting calories, when I would love to drown my selfpity into a swimming pool of chocolates, ice cream, cookies, well anything sweet.

Now I have music to comfort me. I love Spotify!

Att ge sig själv en chans

Pienet asiat voivat olla niin isoja asioita. Pienen pieni muutos ja kaikki muuttuu, ruumis, mieli, tulevaisuus. Toisaalta taas mikään muu ei ole muuttunut kuin tietoisuuteni siitä mitä lähiaikoina tulee tapahtumaan tai voi tapahtua. Vähän niin kuin syntymäpäivä: eihän silloin oikeasti ole kuin päivän edellistä vanhempi. Ei nämäkään asiat eilen muuttuneet, ne ovat koko ajan matkanneet kohti tätä hetkeä ja jatkavat samaa vauhtia kohti kohtaloaan välittämättä tietoisuudestani.

Olen aina olevinani niin vahva. Ja olenhan minä. Tälläisinä hetkinä kuitenkin löydän itseni toivomassa ihmettä, joka tulisi, ottaisi kiinni kädestä ja vakuuttuisi kaiken kääntyvän vielä hyväksi. Sanovan, että tästäkin selvitään. Yksin sitä niin helposti ottaa kiinni negatiivisesta ajatuksesta ja pyörittää sitä pyörittämistään.

Tällä hetkellä tiedän mitä elämältä haluaisin. Osaan voin vaikuttaa ja vaikutan. Osalle en voi mitään, voin vain toivoa ja odottaa. Yhdelle asialle voisin jotain tehdäkin jos osaisin uskoa mahdollisuuteen. En usko ja jään tähän.

On näistä ennenkin selvitty. Yksin.

Och vi har en mikroskopisk chans att bli gamla tillsammans

Paljon paremmin ja kovempaa.

Så nära får ingen gå

Miten sitä voi koskaan olla tyytyväinen itseensä kun kuulee jatkuvasti muilta olevansa liian sitä ja liian tätä? Olen liian onneton ystäväksi. Kohta olen kuulemma myös liian vahva ja treenattu kelvatakseni yhdellekään miehelle. Viimeinen näistä ei kauheasti pelota, olen jo kauan tuntenut olevani liian jotain miehille. Ainakin niille, joista voisin edes kuvitella kiinnostuvani. Liian onneton ystäväksi sen sijaan on kurja olla. Pelkään kai myös pienen joukon saavan aikaan joukkokatoamisen.

Luulin olevani onnellisempi kuin vuosiin. Luulin olevani tasaisempi ja tyynempi kuin vuosiin. Olen kevyempi kuin vuosiin, mutta sekin on sitten huono asia. Luulin olevani matkalla oikeaan suuntaan.

Luulin olevani onnellinen ja tyytyväinen itseeni. Ajattelin etten ole täydellinen, mutta uniikki ja opin rakastamaan itseäni. On kai taas opeteltava uudestaan. Huomenna on varmasti parempi. Voinen odottaa sinne asti.