sunnuntai 18. maaliskuuta 2007

Kuuluvalla äänellä

Ehdokkaiden vaalilauseet eivät todellakaan innosta äänestämään, mutta kai ajatteleva äänestäjä näkee niiden taaksekin ja osaa poimia sen oikean. Todella tunnollinen äänestäjä menee tapaamaan ehdokkaita ja tenttaa ajatuksia ja konkreettisia toimia sloganeiden takana. Jonkin verran valveutunut, mutta hiukan vielä epäröivä äänestäjä puolestaan menee valitsemansa puolueen internet-sivuille ja huomaa ettei sinne pääse ruuhkan takia, kiroaa ja päättää tehdä lopullisen valintansa mutu-periaatteella äänestyskopissa. Joka tapauksessa on niin paljon helpompi heti listata sata tyyppiä, jota en missään nimessä äänestä, kuin nimetä se yksi jota sitten äänestän, tai edes kymmenen joita voisin äänestää.

Olen äänestänyt samaa puoluetta ensimmäisestä äänestyskerrastani lähtien. Ensimmäinen äänestys taisi kyllä olla presidentin vaaleissa, ja siellähän ei niinkään äänestetä puoluetta. Minä en ainakaan äänestä.

Vaalikoneista huolimatta, sen oikean ehdokkaan löytäminen on todella hankalaa. Kriittisenä luonteena itseasiassa joudun pohtimaan entistä enemmän, kun mietin vaalikoneen antaman tuloksen mielekkyyttä. Aika hyvin kyllä se "oma" puolueeni on löytynyt vaalikoneen kärjestä, jos lasketaan yhteen toplistan ehdokkaat.

En tiedä. Ehkä se ajatteleminen on tämänkin suhteen ajanhukkaa. Pitäisi vain antaa "puolueettomien" vaalikoneiden ja ammattimainostajien kertoa minulle ketä kaikki tänä vuonna äänestävät, minä mukaan lukien.

Ei kommentteja: