lauantai 7. huhtikuuta 2007

Polku


Kaksi vuorokautta ja sitten se on ohi! Kaksikaksikaksikaksi vuorokautta ja sitten on gradu palautettu! Proffalle on yksi vitun hailee milloin työni palautan, mutta itselleni lupasin alunperin kolme vuorokautta ja yksi meni jo. Kaksi vuorokautta tiukkaa vääntöä on edessä, mutta jos nuori mies seisoo valvomatta vaikka päällään viisi vuorokautta, niin kyllä minä nyt kahteen vuorokauteen pystyn istuen.

Muutenkin menee niin hyvin, että suorastaan pelottaa romahdusta odotellessa. Muistan niin kirkkaasti, kuinka eräänä iltana vuosia sitten pesin illalla kasvojani ja katsoin peiliin ihmetellen, kuinka minä olen ansainnut olla näin onnellinen. Kun palaan mielikuvissani siihen hetkeen, näen kuinka vasemmalta rysähtää nyrkki suoraan päin pläsiä ja ääni taustalla kysyy nauraen, vieläkö hymyilyttää. Nyt pesen kasvoni, katson peiliin, ihmettelen kuka minua katsoo vastaan ja menen sänkyyni, jossa kukaan ei odota minua lämpimänä. Toivon nukahtavani pian, sillä yön jälkeen seuraa aamu ja uudet velvollisuudet, jotka saavat minut tuntemaan itseni tärkeäksi ja ehjäksi ihmiseksi.

Olisin minä helpommallakin voinut päästä elämässäni, mutta turha sitä on jäädä itkemään. Jos on monella ollut helpompaa, niin on monella ollut vaikeampaakin. Elämä on sitä paitsi polku, jossa jokaisessa risteyksessä tehdyt valinnat ovet tuoneet tähän. Minä rakastan olla tässä ja nyt.

Ny när jag äntligen är här, så ska jag stanna kvar i min värld.

Up&Date klo. 20.52
Uskomatonta, 63 sivua gradustani on täysin valmiina. Parisenkymmentä pitää vielä käydä läpi ja 5 -10 sivua kirjoittaa. Aikataulussa ollaan. Olen ansainnut iltakävelyn ja pullon kolajuomaa.

Ei kommentteja: